Pidempi vaellus ilman sähköä vaatii, että puhelimen, GPS-laitteen ja otsalampun virta riittää koko reissun ajan. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten varavirta ja powerbank mitoitetaan retkelle niin, ettei akku lopu kesken neljännen päivän iltaa Lapin tunturissa. Saat laskukaavan, painovertailun ja vinkit kylmän sään akunhoitoon.
Metsähallituksen autiotuvissa ei ole sähköä, eikä tunturissa löydy pistorasiaa. Jos navigoit puhelimella ja kuvaat paljon, varavirta on yhtä tärkeä varuste kuin kompassi.
Mitä powerbankin mAh-luku oikeasti kertoo
Pakkauksessa lukeva milliampeerituntiluku ilmoitetaan lähes aina akkukennojen 3,7 voltin jännitteellä. USB-lataus tapahtuu kuitenkin 5 voltilla tai pikalatauksessa korkeammalla jännitteellä, ja muunnoksessa häviää lämpöä. Käytännössä puhelimeen siirtyy noin 60-70 % nimelliskapasiteetista.
Siksi mAh-lukua kannattaa ajatella wattitunteina. Wattitunnit saat kertomalla mAh-luvun 3,7:llä ja jakamalla tuhannella. 10 000 mAh:n powerbank on noin 37 Wh, josta puhelimeen päätyy realistisesti 22-26 Wh.
Tyypillisen älypuhelimen akku on 4 000-5 000 mAh eli noin 15-19 Wh. 10 000 mAh:n powerbank lataa puhelimen siis noin 1,5-2 kertaa, ei kolmea kertaa, kuten pelkkien lukujen perusteella voisi olettaa.
Akkujen riittävyys – näin lasket tarpeen vaellukselle
Kokenut vaeltaja aloittaa laskemalla päivittäisen kulutuksen ja valitsee varavirran vasta sen jälkeen. Laskun voi tehdä neljässä vaiheessa:
1. Arvioi puhelimen päiväkulutus. Lentotilassa pidetty puhelin, jolla katsotaan karttaa välillä ja otetaan kuvia, kuluttaa tyypillisesti 25-40 % akusta päivässä. Jatkuvalla GPS-jäljityksellä ja näyttö päällä kulutus voi nousta 60-80 %:iin.
2. Lisää muut laitteet. Ladattava otsalamppu, urheilukello ja mahdollinen satelliittiviestin kuluttavat oman osansa. Lampun kulutus riippuu paljon vuodenajasta: heinäkuun yöttömänä yönä lamppua ei juuri tarvita, mutta marraskuun kaamoksessa se palaa helposti 5-6 tuntia vuorokaudessa. Lue lisää aiheesta artikkelista otsalamppu retkelle ja akkukesto.
3. Kerro retkipäivien määrällä ja vähennä ensimmäinen päivä. Lähdet liikkeelle täydellä akulla, joten ensimmäinen päivä menee laitteiden omalla akulla.
4. Lisää 20-30 % varmuusvaraa. Kylmä, eksyminen tai sumu lisäävät navigointitarvetta juuri silloin, kun virtaa on vähiten.
Esimerkki: neljän päivän vaellus Urho Kekkosen kansallispuistossa syyskuussa. Puhelin kuluttaa 40 % päivässä eli noin 7 Wh, otsalamppu 1-2 Wh. Kolmelta päivältä tarve on noin 27 Wh, ja varmuusvaran kanssa noin 33 Wh. Tähän riittää hyvin 10 000 mAh:n powerbank. Jos ryhmä lataa samasta akusta kahden puhelimen, tarvitaan 20 000 mAh.
Paino, koko ja hinta eri kokoluokissa
Kevytvaeltajan kannattaa punnita kapasiteetti grammoja vasten. 10 000 mAh:n powerbankit painavat yleensä 150-230 g, ja hinta on 20-60 €. Kevyimpiin kuuluu Nitecoren NB10000, joka on suosittu ultrakevyiden vaeltajien keskuudessa ja painaa noin 150 g.
20 000 mAh:n mallit painavat 300-450 g ja maksavat 35-90 €. Yli 25 000 mAh:n akuista kertyy helposti puoli kiloa, ja ne kannattavat lähinnä ryhmälle tai yli viikon reissuille ilman täydennysmahdollisuutta.
Lentäen Lappiin matkaavan kannattaa tietää, että powerbank kuljetetaan aina käsimatkatavaroissa. Alle 100 Wh:n akut (noin 27 000 mAh) hyväksytään yleensä ilman erillistä lupaa. Tarkista lentoyhtiön ajantasaiset ehdot ennen matkaa, sillä osa yhtiöistä on kiristänyt powerbankien käyttöä lennon aikana.
Pakkanen ja akut – tärkein yksittäinen tekijä Suomessa
Litiumioniakku menettää kylmässä tehoaan nopeasti. -10 asteessa käytettävissä oleva kapasiteetti voi pudota kolmannekseen tai puoleen, ja puhelin voi sammua, vaikka näytössä lukisi 30 %. Varsinaisesti akku ei tyhjene, vaan kenno ei pysty kylmänä luovuttamaan virtaa.
Talviretkellä powerbank kulkee takin sisätaskussa kehon lämmössä, ja yöksi se otetaan makuupussiin. Samoin toimitaan puhelimen kanssa. Pakkasessa jäätynyttä akkua ei pidä ladata, koska litiumioniakun lataaminen nollan alapuolella vaurioittaa kennoa pysyvästi. Lämmitä powerbank ja puhelin ensin makuupussissa ja lataa vasta sitten.
Kaapeli unohtuu usein. Halpa PVC-kaapeli jäykistyy pakkasessa ja liitin murtuu helposti. Punottu, 30-50 cm:n kaapeli kestää paremmin ja mahtuu sisätaskuun powerbankin kanssa.
Myytti: aurinkopaneeli ratkaisee virtaongelman
Yleinen ajatus on, että taitettava aurinkopaneeli rinkan päällä tekee powerbankista tarpeettoman. Suomen olosuhteissa tämä pitää paikkansa vain osittain. Kesäkesäkuun Lapissa, kun aurinko paistaa lähes vuorokauden ympäri, 15-21 W:n paneeli voi tuottaa pilvettömänä päivänä riittävästi puhelimen lataamiseen.
Pilvisenä päivänä tuotto romahtaa murto-osaan, ja kävellessä paneelin kulma auringon suhteen vaihtelee jatkuvasti. Syys-maaliskuussa paneelista ei käytännössä ole hyötyä pohjoisessa. Toimivin ratkaisu on yhdistelmä: paneeli lataa powerbankia leiripäivinä, ja puhelin ladataan powerbankista. Vaihtoehtoja löytyy aurinkolaturien joukosta, mutta paneeli kannattaa ottaa mukaan vain kesäkaudella ja pidemmille reissuille.
Yleisimmät virheet varavirran kanssa
Ensimmäinen virhe on ottaa mukaan powerbank, jota on säilytetty puoli vuotta kaapissa. Litiumioniakku purkautuu itsestään hitaasti, ja vanha laite voi olla menettänyt 20-30 % kapasiteetistaan. Lataa akku täyteen edellisenä iltana ja testaa se ennen lähtöä.
Toinen virhe on jättää puhelin etsimään verkkoa. Erämaassa, missä kenttä katkeilee, puhelin nostaa lähetystehoaan ja tyhjentää akkunsa moninkertaisella nopeudella. Lentotila ja ladattu offline-kartta säästävät helposti puolet päivän kulutuksesta. Karttasovellusten virransäästöstä kerrotaan lisää artikkelissa GPS-laitteet ja karttasovellukset retkellä.
Kolmas virhe on luottaa pelkkään puhelimeen navigoinnissa. Paperikartta ja kompassi eivät tarvitse virtaa, eikä niitä haittaa pakkanen tai sade.
UKK
Kuinka suuri powerbank tarvitaan viikon vaellukselle?
Yksin vaeltavalle, joka käyttää puhelinta säästeliäästi lentotilassa, riittää tyypillisesti 20 000 mAh. Jos navigoit jatkuvalla GPS-jäljityksellä tai kuvaat paljon, ota 20 000 mAh:n lisäksi kevyt aurinkopaneeli kesäkaudelle tai toinen 10 000 mAh:n akku.
Pitääkö powerbank käyttää tyhjäksi ennen latausta?
Ei. Tämä on vanhojen nikkelikadmiumakkujen ajalta periytyvä myytti. Litiumioniakku kestää parhaiten, kun sitä ei toistuvasti tyhjennetä nollaan, ja pitkäaikaissäilytykseen sopii noin 50-60 %:n varaus.
Toimiiko powerbank talvella pakkasessa?
Toimii, kun sitä säilytetään kehon lämmössä sisätaskussa ja yöt makuupussissa. Repun ulkotaskussa -15 asteessa akku antaa vain osan kapasiteetistaan, eikä kylmää akkua saa ladata ennen lämmittämistä.
Mitoita varavirta oman retken mukaan
Laske ensin päivittäinen kulutus wattitunteina, kerro se retkipäivillä ja lisää varmuusvara. Muista, että nimelliskapasiteetista vain 60-70 % päätyy laitteeseen. Useimmille 2-4 päivän vaelluksille 10 000 mAh riittää, viikon reissuille ja ryhmille 20 000 mAh.
Talvella akku kulkee kehon lähellä, ja kesällä aurinkopaneeli voi täydentää varavirtaa. Kun lisäksi kartta ja kompassi ovat aina mukana, tyhjä akku ei pilaa retkeä eikä vaaranna turvallisuutta.