Retkeilybudjetin jakaminen on ensimmäinen todellinen päätös, jonka eteen vaellusta suunnitteleva joutuu, kun varustelista on pitkä ja rahaa on rajallisesti. Oikein jaettu retkeilybudjetti tarkoittaa, että raha menee niihin varusteisiin, jotka ratkaisevat yön lämmön, kuivana pysymisen ja jalkojen kunnon. Muut varusteet saavat odottaa. Tämä artikkeli auttaa jakamaan esimerkiksi 600-1200 euron aloitusbudjetin niin, ettei ensimmäinen kunnon vaellus Lapissa tai Itä-Suomen kansallispuistoissa kaadu väärään hankintaan.
Mihin retkeilybudjetti kannattaa ensin käyttää
Kokenut erävaeltaja jakaa varusteet kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen kuuluvat turvallisuuteen ja palautumiseen vaikuttavat varusteet: makuupussi, makuualusta, sadevaatteet ja jalkineet. Toisen ryhmän muodostavat suoja ja kantaminen eli teltta ja rinkka. Kolmas ryhmä on mukavuutta: retkituoli, kahvipannu, kevyemmät astiat.
Ensimmäisen ryhmän varusteissa säästäminen kostautuu suoraan. Kylmä yö kahdeksan asteen syyskuun pakkasessa Urho Kekkosen kansallispuistossa vie seuraavan päivän voimat. Kastuneet jalat ja hiertymät voivat lopettaa koko retken toisena päivänä.
Kolmannen ryhmän varusteita taas voi lainata, tehdä itse tai jättää kokonaan ostamatta. Kotikeittiön kevyt kattila ajaa saman asian ensimmäisillä retkillä.
Käytännön esimerkki: 900 euron jako
Tyypillinen tilanne: aikuinen aloittelija suunnittelee 3-4 päivän kesä- tai alkusyksyn vaellusta merkityllä reitillä ja haluaa varusteet, jotka kestävät useamman kauden. Järkevä jako näyttää suunnilleen tältä:
Makuupussi ja makuualusta 220-280 €. Kolmen vuodenajan tekokuitu- tai untuvapussi sekä täytettävä alusta, jonka R-arvo on vähintään 3.
Jalkineet 150-220 €. Vaelluskenkä tai trekking-jalkine, joka on sovitettu illalla, kun jalka on turvoksissa.
Sadetakki ja sadehousut 150-200 €. Kalvollinen kuoriasu tai vähintään kunnolliset sadevaatteet.
Teltta 200-300 €. Kahden hengen kevyt kupoliteltta tai tunneliteltta.
Rinkka ja keitin 100-150 €. Tähän osuu vähiten, ja syy kerrotaan seuraavassa osiossa.
Summa ylittää helposti tavoitteen, joten jotain on pakko karsia. Karsimisen järjestys on teltta ja rinkka ensin, makuupussi ja jalkineet viimeisenä. Telttaa ja rinkkaa voi vuokrata tai lainata, ja kun jalkineet istuvat huonosti, mikään muu ei korvaa sitä. Vuokrauksen käytännöistä ja hinnoista on kerrottu tarkemmin artikkelissa vuokravarusteet kokeiluretkelle ennen ostopäätöstä.
Myytti: rinkka ostetaan ensimmäisenä
Moni astelee retkeilyliikkeeseen ja kysyy ensimmäisenä rinkkaa. Se tuntuu loogiselta, koska siihen pakataan kaikki muu. Juuri siksi se kannattaa ostaa viimeisenä.
Tilavuuden tarve riippuu siitä, mitä rinkkaan menee. Tekokuituinen makuupussi voi viedä 10-12 litraa ja vastaava untuvapussi 5-6 litraa. Solumuovialusta kulkee usein rinkan ulkopuolella, täytettävä alusta sisällä. Jos rinkka ostetaan ennen muita varusteita, tuloksena on usein 75-litrainen järkäle, vaikka 50-55 litraa olisi riittänyt.
Ammattilainen kerää ensin makuupussin, alustan, teltan ja keittimen ja vie ne mukanaan liikkeeseen. Sovituksessa rinkka täytetään omilla varusteilla tai painopusseilla noin 12-15 kilon kuormaan. Vasta silloin näkee, painaako lantiovyö oikeasta kohdasta.
Milloin kalliimpi on oikeasti parempi
Hinta ja laatu eivät kulje käsi kädessä tasaisesti. Halvimmasta keskihintaiseen siirryttäessä laatu paranee paljon. Keskihintaisesta huippumalliin siirryttäessä raha menee lähinnä painon säästöön.
Teltoissa ero on selvä. Noin 100 euron markettiteltta voi vuotaa saumoista ensimmäisessä syyssateessa, ja sen kaaret voivat taipua tunturituulessa. 250-350 euron teltta kestää jo tavallisen suomalaisen sään. Hillebergin kaltaiset 600-1000 euron teltat ovat huippuluokkaa, mutta niiden todellinen etu näkyy vasta talvella, avotunturissa ja kovassa tuulessa. Kesävaeltajalle Nuuksiossa tai Kolilla tällainen teltta on ylivarustamista.
Makuupusseissa logiikka on toisenlainen. Lämpöluokitus on vertailukelpoinen eri merkkien välillä EN/ISO 23537 -standardin ansiosta, joten halvempi tekokuitupussi samalla mukavuuslämpötilalla lämmittää yhtä hyvin. Ero on painossa ja pakkauskoossa. Luokituksen tulkinnasta lisää artikkelissa makuupussin lämpöluokat.
Keittimissä hinta merkitsee vähiten. Trangian spriikeitin on käytetyn varustemarkkinan yleisimpiä löytöjä, ja se toimii vuosikymmeniä. Kaasukeittimen polttimen saa 30-60 eurolla.
Yleisimmät virheet budjetin käytössä
Kaikki kerralla ennen ensimmäistä retkeä. Ensimmäisen retken jälkeen tietää, palelluttiko yöllä, hiersikö kenkä ja jäikö jokin kantamus kokonaan käyttämättä. Ostoslista muuttuu lähes aina. Fiksumpaa on ostaa ensimmäisen ryhmän varusteet, lainata loput ja tehdä täydennykset kokemuksen perusteella. Aloitusjärjestystä käsitellään myös artikkelissa ensimmäiset retkeilyvarusteet.
Ulkoiluvaatteiden ostaminen arkikäytön perusteella. Kaupunkiin hankittu 400 euron untuvatakki ei vaelluksella hyödytä juuri mitään, jos samalla jää ostamatta 60 euron merinovillainen aluskerros. Kerrospukeutuminen toimii vain silloin, kun jokainen kerros on oikeaa materiaalia. Puuvillainen t-paita sateisella syysvaelluksella on yksi yleisimmistä syistä palelluttavaan iltaan.
Painon kanssa liioittelu ensimmäisenä vuonna. Ultrakevyet varusteet maksavat usein kaksinkertaisesti ja vaativat käyttäjältä kokemusta. Ohut 7d-teltta tai 300 gramman makuualusta kuluu nopeasti, jos leiripaikkaa ei osaa valita. Kevyeen kannattaa siirtyä vasta, kun tietää, mitä oikeasti tarvitsee.
Poikkeukset ja erikoistapaukset
Talvivaeltajalle jako muuttuu kokonaan. Pakkasella makuupussi ja alusta voivat viedä budjetista lähes puolet, koska -20 asteen pussi ja R-arvoltaan 5-6:n alusta maksavat helposti 500-800 euroa. Teltan sijaan moni tekee ensimmäiset talviyönsä autiotuvassa tai laavulla.
Perheellä suurin kuluerä ovat usein lasten jalkineet ja sadevaatteet, jotka jäävät pieniksi 1-2 vuodessa. Niissä käytetyt varusteet ja kierrätysryhmät ovat järkevä valinta, kun aikuisten varusteisiin kannattaa käyttää enemmän.
Pelkillä päiväretkillä teltta ja makuupussi jäävät kokonaan pois, jolloin rahat kannattaa käyttää jalkineisiin, kuoritakkiin ja hyvään termospulloon.
UKK
Kuinka paljon rahaa tarvitaan ensimmäiseen yön yli -vaellukseen?
Ostamalla uutena ja keskihintaisena perusvarusteet maksavat noin 700-1100 euroa. Vuokraamalla teltan ja rinkan ja ostamalla vain makuupussin, alustan ja jalkineet päästään liikkeelle 350-500 eurolla.
Kannattaako käytettyjä retkeilyvarusteita ostaa?
Teltat, rinkat, keittimet ja kuorivaatteet ovat hyviä ostoksia käytettynä, kunhan saumat, vetoketjut ja kalvo tarkistetaan. Makuupussien ja jalkineiden kohdalla kannattaa olla varovaisempi, sillä kokoon painunut täyte ja edellisen käyttäjän jalan muotoon asettunut kenkä heikentävät käyttöä selvästi.
Mihin varusteeseen ei kannata säästää?
Makuupussiin, makuualustaan ja jalkineisiin. Huonosti nukuttu yö ja rakoille hiertyneet jalat pilaavat retken nopeammin kuin mikään muu puute.
Lopuksi: osta käytön, ei listan mukaan
Toimiva retkeilybudjetti ei synny valmiista listasta. Se syntyy siitä, mitä oikeasti tehdään: kesäinen viikonloppu Repovedellä vaatii eri varusteet kuin viikon vaellus Hetta-Pallaksella lokakuussa. Raha kannattaa käyttää ensin varusteisiin, jotka pitävät lämpimänä, kuivana ja jalat kunnossa, ja loput voi täydentää retki kerrallaan. Varusteita kannattaa sovittaa liikkeessä ja kysyä myyjältä suoraan, mitä hän itse kantaisi mukanaan samalle reitille.