Hyttyskausi retkellä yllättää joka kesä myös kokeneen vaeltajan, kun räkkä nousee suolta juuri silloin, kun leiri pitäisi pystyttää. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten hyttysiltä, mäkäröiltä ja paarmoilta suojaudutaan Suomen maastossa: mitkä karkotteet oikeasti toimivat, millainen vaatetus pitää ötökät loitolla ja miten leiripaikka valitaan niin, että yöunet onnistuvat. Kun suojautuminen on kunnossa, retkestä jää mieleen maisema eikä kutiava iho.
Milloin hyttyskausi on pahimmillaan Suomessa
Etelä-Suomessa ensimmäiset hyttyset heräävät yleensä toukokuun lopulla. Pahin aalto osuu juhannuksen tienoille ja jatkuu heinäkuun puoliväliin. Lapissa kausi alkaa myöhemmin, mutta se on tiiviimpi ja rajumpi: kesäkuun lopusta heinäkuun loppuun hyttysiä voi olla suoalueilla pilvinä.
Hyttysten jälkeen tulevat mäkärät. Heinä-elokuussa ne ovat Pohjois-Suomessa usein hyttysiä hankalampia, koska ne ryömivät hihansuista ja kauluksesta sisään ja purevat verta vuotavia jälkiä. Paarmat taas viihtyvät helteellä ja aurinkoisilla hakkuuaukeilla. Jokaisella ötökällä on oma käytöksensä, joten yksi suojakeino ei riitä kaikkeen.
Säällä on suuri merkitys. Tyynellä, kostealla ja pilvisellä säällä hyttyset ovat aktiivisimmillaan, ja valoisa kesäyö ei tuo helpotusta, koska hämärä houkuttelee niitä liikkeelle. Jo 3-4 m/s tuuli vähentää hyttysiä selvästi, ja helteellä keskipäivän kuivassa ne piiloutuvat kasvillisuuteen.
Hyttyskarkotteet ja niiden vaikuttavat aineet
Kauppojen hyllyillä on kymmeniä tuotteita, mutta tehoavia vaikuttavia aineita on vain muutama. Kokenut retkeilijä katsoo ensin etiketistä vaikuttavan aineen ja pitoisuuden, ei pakkauksen väriä tai mainoslausetta.
DEET on vanhin ja tutkituin karkote. Se toimii hyttysiin, mäkäröihin ja punkkeihin, ja Suomessa sitä on myynnissä esimerkiksi Mygga-sarjan tuotteissa. DEET:n heikkous on se, että se liuottaa muoveja ja synteettisiä kankaita. Aurinkolasien sangat, kellon lasi ja kuoritakin pinnoite voivat sumentua tai kärsiä, jos karkotetta pääsee niihin.
Ikaridiini (tunnetaan myös nimellä pikaridiini) tehoaa lähes yhtä hyvin kuin DEET, mutta se ei tunnu iholla yhtä öljyiseltä eikä vahingoita varusteita. Sitä käytetään esimerkiksi Autan-tuotteissa. Moni perhe valitsee ikaridiinin, koska se on miellyttävämpi käyttää ja hajuton.
IR3535 ja sitruunaeukalyptusöljy (PMD) ovat miedompia vaihtoehtoja. Ne toimivat, mutta suoja kestää lyhyemmän ajan, joten karkotetta täytyy levittää useammin. Pullon hinta on yleensä 8-15 €, eikä hinta kerro tehosta juuri mitään.
Myytti: korkeampi pitoisuus suojaa paremmin
Monen mielestä 50 % DEET-pitoisuus karkottaa hyttysiä tehokkaammin kuin 20 % karkote. Todellisuudessa pitoisuus vaikuttaa ennen kaikkea siihen, kuinka kauan suoja kestää. Mieto karkote toimii aivan yhtä hyvin, mutta sitä täytyy levittää useammin.
Lyhyellä päiväretkellä mieto tuote riittää hyvin, kun pullo kulkee mukana taskussa. Kahden viikon vaelluksella Lapissa vahvempi pitoisuus säästää vaivaa, koska karkotetta tarvitsee levittää harvemmin. Hikoilu, uiminen ja sade lyhentävät suojan kestoa kaikilla tuotteilla.
Samaan joukkoon kuuluu toinen sitkeä uskomus: B-vitamiini, valkosipuli tai sauna ei karkota hyttysiä. Tutkimuksissa näille ei ole löytynyt vaikutusta, eikä niihin kannata luottaa hyttyskauden suojana.
Vaatetus on ensimmäinen suojakerros
Karkote on tärkeä, mutta kokenut erävaeltaja aloittaa vaatteista. Tiivis kangas estää pistot paremmin kuin mikään purkki. Hyttynen pistää helposti ohuen trikoon läpi, mutta tiheäkudoksinen polyamidi tai puuvillasekoite pysäyttää sen.
Väljät vaatteet suojaavat paremmin kuin ihonmyötäiset, koska hyttysen pistin ei ylety ihoon asti. Vaaleat värit houkuttelevat vähemmän kuin tummat, ja niistä punkit on helpompi huomata. Hihansuiden kiristys ja housujen lahkeiden työntäminen sukkiin näyttää kömpelöltä, mutta se toimii mäkäröitä vastaan.
Hyttyshattu maksaa 10-25 € ja painaa alle 50 grammaa. Se on halvin ja kevyin tapa suojata kasvot ja niska, eikä sitä tarvitse levittää uudestaan. Permetriinillä käsitellyt vaatteet, esimerkiksi Craghoppersin NosiLife-malliston tuotteet, tappavat tai karkottavat kankaaseen laskeutuvat hyönteiset. Käsittely heikkenee pesujen myötä, joten se ei kestä ikuisesti.
Poikkeus: kovalla helteellä tiivis pitkähihainen vaate voi olla liian kuuma. Silloin kevyt, verkkokankainen hyttystakki ja karkote paljaille kohdille toimivat paremmin kuin paksu vaatekerros. Valikoimaa löytyy osastolta hyönteiskarkotteet ja verkot.
Leiripaikka ja teltta hyttyskaudella
Huono leiripaikka voi pilata koko yön. Suon reunassa tai lammen rannassa tuulensuojassa hyttysiä on eniten. Paremman paikan löytää näin:
– Valitse avoin kallio, harjanne tai niemenkärki, jossa tuulee.
– Vältä seisovan veden ja korkean ruohikon läheisyyttä.
– Pystytä teltta oviaukko tuulen alapuolelle.
– Pidä sisäteltan vetoketju kiinni koko ajan, myös kun haet tavaroita.
– Lyö hyttyset sisätelttaan tullessa heti, ennen kuin ne piiloutuvat kulmiin.
Teltan valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota sisäteltan hyttysverkkoon. Tiheä no-see-um-verkko pysäyttää myös mäkärät ja polttiaiset, kun taas harvempi verkko päästää ne läpi. Lisää vinkkejä teltan valintaan löytyy artikkelista vaellusteltan valinta. Laavulla tai riippumatossa nukkuvalle oma hyttysverkko on käytännössä välttämätön kesä-heinäkuussa.
Nuotion savu karkottaa ötököitä vähän aikaa, mutta vain savun puolella ja usein silmien kustannuksella. Metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko on kielletty, joten savuun ei voi luottaa.
Yleisimmät virheet hyttyssuojauksessa
Karkote laitetaan vasta, kun pistoja on jo tullut. Hyttysten hiilidioksidi- ja hajuaisti löytää retkeilijän nopeasti. Karkote kannattaa levittää ennen kuin auto pysähtyy parkkipaikalle tai kanootti rantautuu.
Karkotetta levitetään väärin. Suihkeesta jää helposti suojaamattomia kohtia: korvantaukset, nilkat ja kaula. Levitä karkote kämmenille ja hiero se tasaisesti iholle. Kasvoille ei suihkuteta suoraan.
Aurinkovoide ja karkote laitetaan väärässä järjestyksessä. Aurinkovoide laitetaan ensin ja karkote sen päälle noin 15-20 minuutin päästä. Yhdistelmätuotteita ei suositella, koska aurinkovoidetta täytyy levittää eri tahdissa kuin karkotetta.
Kesäretkien muista erityispiirteistä, kuten helteestä ja juomaveden riittävyydestä, kerrotaan lisää artikkelissa kesäretkeily – kuuma sää, hyttyset ja vesi maastossa.
UKK
Mikä hyttyskarkote sopii lapsille?
Lapsille valitaan yleensä ikaridiini- tai IR3535-pohjainen tuote. Ikärajat vaihtelevat tuotekohtaisesti, joten pakkausmerkinnät kannattaa tarkistaa. Alle 2-vuotiaille parempi suoja on hyttysverkko vaunujen tai teltan päällä.
Kuinka kauan hyttyskarkote suojaa?
Suoja kestää vaikuttavasta aineesta ja pitoisuudesta riippuen noin 2-8 tuntia. Hikoilu, uiminen ja vaatteisiin hankautuminen lyhentävät sitä, joten aktiivisena retkipäivänä karkotetta täytyy levittää uudelleen.
Toimivatko ultraäänikarkottimet ja hyttysrannekkeet?
Ultraäänilaitteiden ei ole tutkimuksissa todettu karkottavan hyttysiä. Tuoksurannekkeet suojaavat vain aivan niiden lähellä olevan ihon. Pyretroideja haihduttavat laitteet toimivat tyynellä säällä paikallaan oltaessa, mutta eivät liikkeellä tai tuulessa.
Varusteet kuntoon ennen räkkää
Hyttyskauden suojauksessa tärkeintä on kerroksellisuus: tiivis ja väljä vaate, hyttyshattu, karkote paljaille kohdille ja tuulinen leiripaikka. Yksikään keino ei yksinään riitä Lapin heinäkuussa, mutta yhdessä ne tekevät pahimmastakin räkästä siedettävän.
Pakkaa hyttyshattu ja pieni karkotepullo rinkan yläkanteen tai lantiovyön taskuun, josta ne saa käteen pysähtymättä. Kun ensimmäinen hyttysparvi iskee suon reunalla, suoja on käytössä kymmenessä sekunnissa.