Lasten kanssa retkeilyyn pätevät osittain eri säännöt kuin aikuisten varustautumiseen, ja lasten retkivarusteet – reput, vaatteet ja jalkineet – kannattaa valita eri kriteerein kuin omat. Lapsi jäähtyy nopeammin, hikoilee eri tavalla ja väsyy usein juuri silloin kun aikuinen on vasta lämmennyt vauhtiin, joten varusteiden pitää joustaa tilanteen mukaan.
Miksi lapsen retkivarusteet eivät ole vain pienempiä aikuisten versioita
Lapsen keho säätelee lämpöä huonommin kuin aikuisen. Pieni suhteellinen ihopinta-ala verrattuna kehon massaan tarkoittaa, että lapsi menettää lämpöä nopeammin pakkasella mutta myös ylikuumenee helpommin rasituksessa. Tästä syystä kerrospukeutuminen on lapsilla vieläkin tärkeämpää kuin aikuisilla – yksi paksu takki ei taivu tilanteesta toiseen samalla tavalla kuin kolme ohuempaa kerrosta.
Moni vanhempi ostaa lapselle suoraan pienemmän koon samaa mallia kuin itselleen, vaikka lapsen liikkumistyyli metsässä on täysin erilaista: paljon pysähtelyä, kyykkimistä, kompastelua ja innostunutta juoksentelua. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi kerrospukeutumisessa ulkona, jossa periaatteet pätevät lapsiin vielä tiukemmin kuin aikuisiin.
Reppu lapselle – koko ja painorajat
Lapsen oman reppuun kuuluu ainoastaan omat kevyet tavarat: pehmolelu, juomapullo, ehkä sadetakki. Nyrkkisääntönä repun täyden painon pitäisi olla korkeintaan 10–15 % lapsen omasta painosta, ja alle kouluikäisillä mieluummin lähempänä 10 %:a. 20-kiloiselle lapselle se tarkoittaa 2–3 kiloa, ei enempää.
Tilavuudeltaan 5–10 litran reppu riittää 3–6-vuotiaalle päiväretkelle, ja 10–15 litraa toimii jo kouluikäiselle useamman tunnin patikalle. Rinkan sijaan pienimmille sopii yksinkertainen selkäreppu ilman monimutkaisia vyötärövöitä – ne vain hankaavat, jos selkäpituus ei ole säädettävissä. Osprey ja Deuter tekevät molemmat lasten malleja, joissa on säädettävät hihnat kasvun varalle, hintahaarukka tyypillisesti 40–70 €.
Yön yli kestävälle retkelle lapsen kuormaa ei kannata kasvattaa – aikuinen kantaa teltan, ruoat ja makuupussit. Tämä periaate toistuu myös ensimmäisen yön yli -retken muistilistalla.
Vaatetus – kerrokset jotka kestävät kaatumisen ja lätäkön
Aluskerroksessa merinovilla toimii lapsilla erinomaisesti, koska se ei haise hiestä yhtä nopeasti kuin puuvilla eikä kutise ihoa vasten. Puuvillaa kannattaa välttää kokonaan retkivaatteissa – se imee kosteutta eikä kuivu, jolloin lapsi jäähtyy märissä vaatteissa nopeasti. Devold ja Aclima valmistavat merinovillaisia lasten aluskerrastoja, joiden hinta liikkuu 25–45 € kappaleelta.
Välikerrokseksi riittää yleensä fleece tai ohut untuvatakki. Uloimmaksi tarvitaan aina vedenpitävä ja tuulenpitävä kuori – lapset istuvat märässä ruohikossa ja kaatuvat mutaan tavalla, johon aikuinen ei koskaan sortuisi. Reima ja Didriksons ovat suomalaisilla ja pohjoismaisilla markkinoilla vakiovalintoja: kokovartalohaalari 3–6-vuotiaalle maksaa tyypillisesti 60–100 €, ja se kannattaa valita reilusti isommaksi, jotta alle mahtuu useampi kerros.
Jalkineet – kumisaappaat, vaelluskengät vai molemmat
Alle kouluikäiselle kumisaappaat ovat usein paras valinta lyhyille luontoretkille: ne pitävät jalat kuivina lätäköissä ja ojissa, joihin lapsi väistämättä astuu. Nokian Kenkätehtaan ja Viking-merkin lasten kumisaappaat maksavat 20–35 €, ja niihin kannattaa aina laittaa lämpöä eristävä huopatossu tai villasukka sisään, koska kumi ei itsessään lämmitä.
Pidemmälle patikalle, jossa maasto on kivikkoista tai juurakkoista, kevyt vaelluskenkä tukee nilkkaa paremmin kuin kumisaapas. Vaelluskengän, trekking-jalkineen ja tennarin erot pätevät periaatteessa myös lapsiin, joskin lapsen jalka kasvaa niin nopeasti, että kalleimpaan Gore-Tex-vaelluskenkään ei kannata sijoittaa – 6–9 kuukauden käyttöikä on tyypillinen ennen kuin koko vaihtuu.
Yleisin virhe on ostaa kengät ”varalta isommaksi”, jolloin lapsi kompastelee ja hiertää jalkansa jo ensimmäisellä kilometrillä. Toinen tyypillinen virhe on unohtaa varasukat – yksi märkä jalka kylmässä syyssäässä voi lopettaa koko retken kesken.
Kumoutuva myytti: lapsi ei tarvitse omaa sadeasua, jos vanhemmalla on iso sateenvarjo
Moni ajattelee, että lasta voi suojata sateelta yhteisellä katoksella tai sateenvarjolla. Käytännössä lapsi liikkuu, kyykkii ja tutkii maastoa jatkuvasti, jolloin suoja ei pysy paikallaan. Oma sadeasu – housut ja takki erikseen, ei vain päällystakki – on ainoa tapa pitää lapsi kuivana koko retken ajan. Suomen syksyn räntäsateessa tämä ratkaisee usein sen, jatkuuko retki hyvällä fiiliksellä vai päättyykö se itkuun parin sadan metrin jälkeen.
Retken pituuden ja varusteiden suhde
Varusteiden valintaa ohjaa aina se, kuinka pitkä ja vaativa retki on kyseessä. Lyhyelle, alle kahden tunnin lenkille lähipuistoon riittävät kumisaappaat ja kevyt takki. Koko päivän patikalle kansallispuistossa tarvitaan jo kerrospukeutuminen, eväät, riittävästi juomaa ja säänmukainen jalkine.
Perheen kanssa patikoinnin reitin ja keston suunnittelu kannattaa tehdä lapsen jaksamisen mukaan, ei aikuisen tahdin mukaan – kokenut retkeilijä osaa aina varata puskuriaikaa yllättäville pysähdyksille, marjastukselle ja lepotauoille.
UKK
Missä iässä lapselle kannattaa hankkia oma retkireppu?
Useimmat lapset pystyvät kantamaan pientä, kevyttä reppua noin 3-vuotiaasta alkaen, kunhan siinä on vain muutama kevyt tavara. Painorajana kannattaa pitää 10 % lapsen omasta painosta, jotta reppu ei rasita selkää tai vaikeuta liikkumista.
Kannattaako lapsen retkivaatteet ostaa isompana kasvun varalle?
Ulompaan kuorikerrokseen ja haalariin kannattaa jättää hieman kasvuvaraa, koska niiden alle puetaan useampi kerros. Jalkineisiin ja aluskerrastoon isompi koko ei kannata, sillä liian väljä kenkä hiertää ja löysä aluskerrasto ei eristä lämpöä tehokkaasti.
Riittääkö lapselle samat retkikengät ympäri vuoden?
Ei riitä, koska kesällä tarvitaan hengittävä ja kevyt jalkine, kun taas talvella tarvitaan lämpöeristetty ja vedenpitävä malli. Kesäkenkä ei pidä jalkoja lämpiminä pakkasella, ja talvikenkä puolestaan hikoiluttaa turhaan lämpimällä säällä.
Yhteenveto
Lasten retkivarusteissa tärkeintä on kerrospukeutuminen, oikea kokoluokka ja se, ettei lapsen omaa reppua kuormiteta liikaa. Kumisaappaat ja huopatossut riittävät pienimmille lyhyille retkille, kun taas pidemmälle patikalle kannattaa investoida kevyeen vaelluskenkään ja kunnolliseen sadeasuun. Kun varusteet on mitoitettu lapsen – ei aikuisen – tarpeiden mukaan, retkestä tulee mukava kokemus koko perheelle eikä vain suoritus, joka päättyy märkiin sukkiin ja kyyneliin.