Veden puhdistus retkellä on asia, jota moni miettii vasta, kun pullo on tyhjä ja edessä on ruskea suolampi. Tämä artikkeli on retkeilijälle, joka haluaa tietää, milloin luonnonvesi kannattaa keittää, milloin suodatin riittää ja missä tilanteissa puhdistustabletit ovat paras ratkaisu. Kun osaat valita oikean menetelmän, kannat vähemmän vettä, säästät polttoainetta ja vältät vatsataudin, joka pilaa koko vaelluksen.
Suomen luonnonvedet ovat kansainvälisesti vertailtuna puhtaita, mutta riskejä on silti. Kampylobakteeri, giardia, norovirus ja paikoin jänisrutto eli tularemia voivat levitä veden kautta. Riski kasvaa erityisesti suosittujen reittien varrella, laitumien lähellä ja autiotupien ympäristössä, joissa liikkuu paljon ihmisiä.
Myytti: tunturipuron vesi on aina juomakelpoista
Lapissa juodaan purovettä suoraan, ja usein se onnistuu ongelmitta. Kirkas ja kylmä vesi ei kuitenkaan tarkoita puhdasta vettä. Bakteerit ja alkueläinten kystat eivät näy, eikä kylmyys tuhoa niitä.
Kokenut erävaeltaja katsoo ensin, mitä puron yläjuoksulla on. Poroerotusaita, tupa, telttailualue tai kuollut eläin parin sadan metrin päässä muuttaa tilanteen täysin. Karhunkierroksen tai Kevon kaltaisilla vilkkailla reiteillä kesäsesonkina vesi kannattaa käsitellä aina, vaikka se näyttäisi kristallinkirkkaalta. Syrjäisellä tunturilla suoraan lähteestä otettu vesi on eri asia, ja siellä moni juo käsittelemätöntä vettä tietoisena pienestä riskistä.
Keittäminen – varmin tapa tappaa taudinaiheuttajat
Keittäminen tuhoaa bakteerit, virukset ja alkueläimet. Toinen sitkeä myytti on, että vettä pitää keittää 10 minuuttia. Todellisuudessa riittää, että vesi kiehuu kunnolla noin minuutin ajan. Suomen korkeuksilla pidempää aikaa ei tarvita, koska vesi kiehuu käytännössä 100 asteessa.
Keittämisen haittapuoli on polttoaine. Litran keittäminen kaasukeittimellä kuluttaa olosuhteista riippuen noin 10-20 grammaa kaasua, ja tuulisessa pakkasessa enemmän. Jos koko päivän juomavesi keitetään, 230 gramman kaasupatruuna voi loppua yllättävän nopeasti. Polttoaineiden eroista kerrotaan tarkemmin artikkelissa retkikeitin – kaasu, sprii vai monipolttoaine.
Talvella keittäminen on usein ainoa järkevä vaihtoehto, koska vesi tehdään muutenkin sulattamalla lunta. Silloin puhdistus tulee kaupan päälle.
Suodatin – nopea ratkaisu kesävaellukselle
Retkisuodattimet ovat yleistyneet nopeasti, ja syystä. Ontelokuitusuodattimet, kuten Sawyer Squeeze (noin 40-60 €) ja Katadyn BeFree (noin 45-55 €), poistavat 0,1 mikronin huokoskoolla bakteerit ja alkueläimet. Vettä saa juotavaksi heti, eikä polttoainetta kulu. Pillimallinen LifeStraw Personal maksaa noin 20-30 € ja sopii varasuodattimeksi päiväretkelle.
Suodattimen heikkous on virukset. Ne ovat niin pieniä, että tavallinen ontelokuitusuodatin päästää ne läpi. Pohjoismaisessa erämaassa virusriski on pieni, mutta ihmisasutuksen ja tupien lähellä norovirus on todellinen uhka. Siellä suodatus kannattaa yhdistää tablettiin tai keittämiseen.
Suomen humuspitoiset vedet ovat oma lukunsa. Ruskea suovesi tukkii suodattimen nopeasti, ja virtaus hidastuu muutamassa päivässä. Ammattilainen esisuodattaa sameaa vettä tuubihuivin tai kahvinsuodatinpaperin läpi ja huuhtelee suodatinta vastavirtaan joka ilta.
Puhdistustabletit – kevyin varajärjestelmä
Tabletit painavat muutaman gramman ja toimivat ilman huoltoa. Klooridioksidipohjaiset tabletit, kuten Katadyn Micropur MP1, tehoavat bakteereihin, viruksiin ja alkueläimiin. Hinta on noin 15-25 € pakkaukselta, josta riittää yhdeksi vaellusviikoksi.
Odotusaika on se, joka yllättää. Bakteerit ja virukset kuolevat noin 15-30 minuutissa, mutta kryptosporidi vaatii jopa 4 tuntia. Kylmässä vedessä vaikutus hidastuu entisestään, joten 5-asteinen tunturipuro tarvitsee pidemmän ajan kuin lämmin järvivesi.
Pelkkää hopeaa sisältävät tabletit, kuten Micropur Classic, eivät ole desinfiointiaine. Ne säilövät jo puhtaan veden kanisterissa, mutta eivät tee luonnonvedestä turvallista. Tämä sekaannus on yllättävän yleinen.
Yleisimmät virheet veden puhdistuksessa
Ensimmäinen virhe on suodattimen jäätyminen. Ontelokuidut halkeavat, kun niiden sisällä oleva vesi jäätyy, eikä vauriota näe päältä. Syksyn pakkasöinä ja kevättalven retkillä suodatin nukkuu makuupussissa. Jos se on kerran jäätynyt, sen voi heittää pois.
Toinen virhe on pullon kierteiden unohtaminen. Pullo täytetään likaisella vedellä, puhdistetaan tabletilla, mutta suu osuu kierteisiin, joihin kemikaali ei koskaan ylettynyt. Kierrä korkkia hieman auki tabletin liuettua, jotta käsitelty vesi huuhtelee myös kierteet.
Kolmas virhe on sinilevä. Loppukesällä Järvi-Suomen ja Saaristomeren vesistöissä esiintyvän sinilevän myrkkyjä ei poista keittäminen, tavallinen suodatin eikä tabletti. Jos vedessä näkyy vihreää kukintaa tai rannalla on hernekeittomaista mössöä, etsi toinen vesipaikka. Kuuman sään vesihuollosta lisää artikkelissa kesäretkeily – kuuma sää, hyttyset ja vesi maastossa.
Näin valitset menetelmän retken mukaan
Kokenut vaeltaja ei luota yhteen menetelmään vaan rakentaa järjestelmän retken mukaan. Hyvä nyrkkisääntö:
Kesävaellus Lapissa: suodatin pääasiallisena, tabletit varalla.
Vilkas reitti tai tupien lähellä: suodatin ja tabletti yhdessä tai keittäminen.
Talviretki: keittäminen, koska vesi sulatetaan joka tapauksessa.
Melontaretki järvellä: suodatin ja esisuodatus, sinilevän tarkkailu.
Päiväretki: vettä kotoa ja LifeStraw tai muutama tabletti hätävaraksi.
Ota vesi aina mieluiten virtaavasta purosta tai lähteestä, ei seisovasta lammesta. Autiotupien läheisyydessä Metsähallitus on usein merkinnyt vedenottopaikan, ja sitä kannattaa käyttää. Tupaan vettä haetaan yläjuoksulta, ei käymälän ja pesupaikan puolelta. Juomapullojen ja termosten valinnassa auttaa artikkeli retkikahvi ja juomapullot – termospullosta suodattimeen.
UKK
Voiko Suomen järvivettä juoda suoraan?
Kirkkaan järven selkävesi on usein melko puhdasta, mutta rantavesi, laitumien ja mökkien läheisyys sekä loppukesän sinilevä lisäävät riskiä. Järvivesi kannattaa aina suodattaa tai keittää, ja sinilevää sisältävää vettä ei pidä käyttää lainkaan.
Poistaako keittäminen humuksen maun?
Ei poista. Keittäminen tappaa taudinaiheuttajat, mutta ruskea väri ja turpeinen maku jäävät. Aktiivihiiltä sisältävä suodatin vähentää makua, ja kahvi tai teejuoma peittää sen käytännössä kokonaan.
Kauanko retkisuodatin kestää?
Valmistajat ilmoittavat ontelokuitusuodattimille satojen tai jopa tuhansien litrojen käyttöiän, mutta Suomen humusvedessä todellinen käyttöikä on usein selvästi lyhyempi. Säännöllinen vastavirtahuuhtelu pidentää ikää, ja yksikin jäätyminen voi lopettaa sen heti.
Turvallista vettä jokaiselle retkelle
Keittäminen on varmin menetelmä, suodatin nopein ja tabletit kevyimmät. Kesällä suodatin hoitaa valtaosan työstä, talvella keitin tekee sen joka tapauksessa, ja tabletit kulkevat aina ensiapupakkauksen vieressä varajärjestelmänä. Muista kaksi asiaa, jotka ratkaisevat eniten: suodatin makuupussiin pakkasöinä ja vesi virtaavasta purosta, ei tuvan alapuolelta.