Kupoliteltta ja tunneliteltta näyttävät kaupan hyllyllä melko samanlaisilta, mutta tunturissa 15 m/s puuskissa niiden ero on suuri. Tämä artikkeli on tarkoitettu retkeilijälle, joka miettii vaellusteltan hankintaa ja haluaa ymmärtää, miten kupoliteltta ja tunneliteltta eroavat pystytykseltään ja tuulenkestoltaan. Artikkelin luettuasi osaat valita rakenteen omiin retkiisi ja pystyttää teltan niin, ettei yöllä tarvitse pidellä kaaria käsin.
Rakenne ratkaisee: miten kaaret kantavat kuorman
Kupoliteltassa kaksi tai useampi kaari risteää teltan katolla. Risteyskohdat tekevät rungosta itsekantavan, ja teltta seisoo muodossaan jo ennen kuin yhtään kiilaa on lyöty maahan. Tyypillisiä esimerkkejä ovat MSR Hubba Hubba (noin 500–650 €) ja Fjällräven Abisko Dome 2.
Tunneliteltassa kaaret ovat rinnakkain, eivätkä ne risteä. Teltta saa muotonsa vasta, kun päädyt kiristetään kiiloilla vastakkaisiin suuntiin. Hilleberg Nammatj 2 (noin 900–1 100 €) ja Keron ovat pohjoisen vaeltajien klassikoita. Tunneliteltta on samalla lattiapinta-alalla yleensä 200–500 grammaa kevyempi, koska kaaria tarvitaan vähemmän ja ne ovat lyhyempiä.
Tunneliteltassa on tavallisesti myös tilavampi eteinen. Märälle rinkalle, kengille ja retkikeittimelle jää katettua tilaa, mikä tuntuu syyskuun sateisella viikolla Urho Kekkosen kansallispuistossa isommalta asialta kuin grammat.
Kupoliteltan ja tunneliteltan pystytys käytännössä
Kupoliteltan pystytys on anteeksiantavaa. Levitä teltta, pujota kaaret tai kiinnitä klipsit, nosta runko pystyyn ja siirrä teltta tarvittaessa paremmalle kohdalle. Aloittelija pystyttää kupolin ensimmäisellä kerralla noin 10–15 minuutissa, ja kokemuksen myötä aika lyhenee viiteen minuuttiin.
Tunneliteltan pystytys vaatii enemmän harjoittelua, ja järjestyksellä on merkitystä. Kokenut vaeltaja pystyttää sen tuulessa näin:
1. Etsi tuulen suunta ja käännä teltan kapea takapääty suoraan tuulta kohti.
2. Kiinnitä takapäädyn kiilat ensin, kun teltta on vielä litteänä maassa.
3. Pujota kaaret kanaviin ja kiristä teltta keulasta suoraksi.
4. Lyö keulan kiilat ja kiristä sivuhelmat tasaisesti.
5. Kiinnitä myrskynarut viimeisenä ja kiristä ne niin, että kangas ei lepata.
Kun takapää kiinnitetään ensin, tuuli ei pääse nappaamaan telttaa mukaansa. Tunturissa teltta on lähtenyt karkuun juuri siinä vaiheessa, kun ensimmäiset kiilat vielä puuttuivat.
Pystytystä kannattaa harjoitella kotipihalla tai lähimetsässä ennen ensimmäistä vaellusta. Tämä pätee erityisesti tunnelitelttaan. Hämärässä, sateessa ja väsyneenä virheitä tulee helposti.
Tuulenkesto: kumpi kestää paremmin?
Kun tunneliteltta on oikein suunnattu ja hyvin kiilattu, se kestää kovaa tuulta erinomaisesti. Matala ja virtaviivainen profiili ohjaa tuulen katon yli. Ongelmat alkavat, jos tuuli kääntyy yöllä 90 astetta. Sivutuulessa kaaret painuvat ja kangas lepattaa, jolloin teltta on käännettävä tai vähintään sen narut kiristettävä uudelleen.
Kupoliteltta kestää tuulta tasaisemmin eri suunnista, koska risteävät kaaret tukevat toisiaan. Kaksikaarinen kevyt kupoli on kuitenkin korkea ja pystyseinäinen, joten avotunturissa se ottaa paljon tuulta. Varsinaiset retkikupolit, joissa on kolme tai neljä kaarta (esimerkiksi Hilleberg Staika tai Allak), kestävät erittäin kovia olosuhteita. Niiden paino on silti 3–4 kg.
Karkeasti jaettuna metsäisillä alueilla, kuten Repovedellä tai Nuuksiossa, rakenteella ei ole suurta merkitystä. Kilpisjärven, Haltin tai Käsivarren avoimessa tunturimaastossa rakenteen ja kiilauksen merkitys korostuu. Keväthangilla myrskyä lähes aina kuuluva 4-vuodenaikojen tunneliteltta on pohjoisessa suosittu juuri siksi, että se painaa vähän suhteessa tuulenkestoon.
Myytti: vapaasti seisova teltta ei tarvitse kiiloja
Tämä on väärinkäsitys, joka tulee kalliiksi. Itsekantava kupoli seisoo kyllä ilman kiiloja, mutta 10 m/s puuska nostaa tyhjän 2 kg:n teltan ilmaan helposti. Tunturijärveen lentäneet kupolit ovat surullisen tuttu näky.
Itsekantavuus tarkoittaa vain sitä, että teltan muoto ei riipu kiiloista. Myrskynarut ja kiilat on kiinnitettävä silti. Kupolin etu tulee esiin paikoissa, joissa kiila ei uppoa maahan, esimerkiksi Saaristomeren kallioluodoilla tai kivikkoisella tunturikankaalla. Silloin narut voi sitoa kiviin tai rinkkaan, ja teltta pysyy muodossaan.
Tunneliteltta kallioalustalla on hankala tapaus. Ilman kiinnityspisteitä se on pelkkä kasa kangasta. Jos retket suuntautuvat paljon saaristoon, kupoli on selvästi turvallisempi valinta.
Yleisimmät virheet teltan pystytyksessä
Liian vähän ja liian kevyitä kiiloja. Telttojen mukana tulevat ohuet alumiinipiikit riittävät kesäiseen metsäleiriin. Tunturiin kannattaa hankkia 6–8 kappaletta V- tai Y-profiilisia kiiloja (noin 2–4 € kappale). Hiekkaisella tai lumisella alustalla tarvitaan leveämmät lumikiilat.
Myrskynarujen jättäminen käyttämättä. Narut on usein kääritty pussiin, koska niiden kiinnittäminen tuntuu turhalta tyynellä illalla. Sää tunturissa voi kuitenkin muuttua kahdessa tunnissa. Ammattilainen kiinnittää narut aina valmiiksi ja löysää niitä tarvittaessa.
Leiripaikan valinta pelkän maiseman perusteella. Tunturin laki tai järven avoin ranta näyttää kauniilta, mutta siellä tuulee eniten. Suojaisa notko, tunturikoivikko tai kivenlohkareen suoja vähentää tuulen voimaa merkittävästi. Notkon pohjaan ei kuitenkaan kannata leiriytyä, koska sinne kertyy kylmä ilma ja sadevesi.
Kumpi sopii sinulle?
Kupoliteltta on hyvä valinta, jos retkeilet pääasiassa kesällä metsäisillä reiteillä, kallioisessa saaristossa tai lasten kanssa. Siinä on paljon korkeutta istua ja pukea, ja se on helppo siirtää.
Tunneliteltta sopii vaeltajalle, joka liikkuu Lapin tuntureilla, kantaa varusteensa itse viikon ajan ja haluaa mahdollisimman hyvän tilan ja tuulenkeston suhteessa painoon. Laajempi vertailu materiaaleista ja kokovalinnasta löytyy artikkelista vaellusteltan valinta. Erilaisia malleja voi selata myös kupolitelttojen tuotealueella.
Retkeilyliikkeessä kannattaa pyytää lupa pystyttää teltta myymälässä. Kokenut myyjä näyttää kaarien pujotuksen ja kiilausjärjestyksen, ja samalla huomaa, onko teltan pituus riittävä omalle makuupussille.
UKK
Voiko tunnelitelttaa käyttää talvella?
Voi, ja sitä käytetään pohjoisessa talvella paljon. Talvikäyttöön soveltuvassa mallissa on sisäteltta, jonka voi kiinnittää ulkoteltan sisään, sekä helmat, joiden päälle lapioidaan lunta. Hillebergin Nammatj ja Keron ovat tyypillisiä esimerkkejä. Lumikiilat tai hankeen haudatut kepit ovat välttämättömät.
Kuinka kovaa tuulta tavallinen kupoliteltta kestää?
Kevyt kaksikaarinen 3-vuodenaikojen kupoli kestää hyvin kiilattuna tyypillisesti 10–15 m/s. Sitä kovemmassa tuulessa kaaret voivat taipua pysyvästi tai katketa. Nelikaariset retkikupolit on suunniteltu kestämään yli 20 m/s tuulta.
Kumpi on nopeampi pystyttää?
Kupoliteltta on nopeampi, jos pystyttäjällä ei ole kokemusta. Harjaantunut vaeltaja pystyttää tunnelitelttansa 3–5 minuutissa, erityisesti jos ulko- ja sisäteltta pystytetään yhtä aikaa.
Yhteenveto: rakenne valitaan maaston mukaan
Kupoliteltta seisoo itsestään ja kestää tuulta kaikista suunnista. Siksi se sopii kallioille, metsiin ja retkille, joilla leiripaikka vaihtelee paljon. Tunneliteltta on kevyempi ja tilavampi, ja oikein suunnattuna se kestää kovaa tuulta erinomaisesti. Se vaatii kuitenkin hyvän kiilauksen ja maaston, johon kiilat uppoavat.
Ennen tunturireissua pystytä teltta kotona vähintään kaksi kertaa. Vaihda mukana tulleet kiilat parempiin ja kiinnitä myrskynarut valmiiksi. Silloin kova tuuli ei yllätä leirissä.